Torstai 04.02.2010 22:27
Jo kolmas perättäinen postaus ostoskategoriaan, o-ou. Tämän päivän löydön jälkeen en usko ihan oikeasti enää kaipaavaani mitään enää tänä talvena. Keväällä/kesällä sitten ehkä, vaikka niiltä osin vaatekaappi näyttää ihan hyvältä – kevyttä vaatetta piisaa kyllä. Ai niin, paitsi se uusi digirunko pitää jossain vaiheessa ostaa… Sitähän ei vaatteeksi lasketa, onneksi.
Kiikutin tänään kaupungilta kotiin mustan laatikon, jollaisia mulla on muutama ennestäänkin. Laatikossa lukee Vagabond, kuinkas muutenkaan. Jotain mustaa laatikosta pilkistää, jotain mitä olen salaa ihaillut siitä saakka, kun Vagabondin viime syksyn mallisto julkistettiin. Saanko esitellä, maailman kauneimmat kiilakorot mallia Thelma:
Thelmoja ei Turun liikkeissä ole näkynyt missään muualla kuin Nilsonissa, sieltä mut onkin voinut säännöllisin väliajoin bongata luomasta kaipaavia silmäyksiä kyseisiin kiilakorkoihin. Tänään olin muilla asioilla kaupungissa ja päätin ohimennen poiketa KOP-kolmiossa ajatellen, että jos Thelmoja vielä on mun kokoa alehyllyllä jäljellä niin tällä kertaa vien ne kotiin asti. Olikohan se maanantaina, kun viimeksi kaupungilla pyörin ja silloin popoja oli muutama pari -30 % hyllyssä. Nyt siinä kohtaa liikettä oli jo uutta mallistoa esillä, mutta sitten kengät osuivat silmiini – yksi pari ja puoleen hintaan. Yksi koko normaalia suurempi hieman epäilytti, pohjallisen kanssa tuntuu kuitenkin pysyvän tarpeeksi napakasti jalassa. Pyörin peilin edessä hetken ja tuumailin sitten, että jäisi ihan varmasti harmittamaan mikäli en kenkiä ostaisi. Ja niin runsaalla viidelläkympillä Thelmat tulivat osaksi elämääni.
Pakko vielä mainita eräästä hassusta jutusta, joka kenkäseikkailullani tapahtui. Liikeen myyjä tuntui niin kovin tutulta, että aloin jo pohtia mistä mä voisin sen tuntea. Kelasin mielessäni uudet tuttavuudet ja kavereiden tutut, bloggaajakollegaakin ehdin epäillä. Yhtäkkiä tajusin, että tyttöhän oli Suomen Muodin huipulle -ohjelmasta tuttu Olga. Katsoin sarjasta jokaikisen jakson, ei ehkä ihme että kilpailijoiden puhetyylit jäivät mieleen. :)
Huomenna on viikon viimeinen työpäivä, oi onnea! Viikonlopun aion pyhittää loikoilulle, talviliikunnalle sekä nettijutuille. Töissä iski tänään inspiraatio monenkin asian suhteen, toivottavasti saan kaivettua kaikki ideat päästäni ja ehkä jopa toteutettuakin ne.
Sunnuntai 20.12.2009 22:32
Mieleeni juolahti yhtäkkiä, että saatat ehkä edelleen pähkäillä mitä kiikuttaisit minulle joululahjaksi ensi torstaina. Annan nyt muutaman vinkin, joiden paljastuminen paketista olisi kerrassaan mukavaa, mutta toki voit tuoda myös jotakin oman mielesi mukaan. Olenhan ollut kuluneena vuonna suhteellisen kiltti ja uskoisin ainakin pari pakettia ansaitsevani näin tietyllä tavalla raskaan vuoden päätteeksi.
Suurin toiveeni on uusi työpöytä, mieluiten tuollainen ruskea muuhun sisustukseen sopiva yksilö. Tämän voit toki toimittaa osina, voimme sitten avomiehen kanssa askarrella sen joulunpyhinä kasaan. Kuluneena syksynä hajuvesikokoelmani on pienentynyt huomattavasti saatuani vanhoja tuoksuja loppuun, joten esimerkiksi Burberryn The Beat EdT ilahduttaisi minua kovasti. Vaatekaappiini olen suhteellisen tyytyväinen, mutta ainakin pari juttua olen huomannut sieltä puuttuvan: punainen neuletakki ja pitkähihainen ruutupaitis. Myös kenkieni kanssa pärjään, vaikkakaan en laittaisi pahakseni mikäli tahtoisit ilahduttaa minua nilkkureilla. Vagabondin Consuelat harmaana tai vetoketjuversio Missyista voisivat mahdollisesti täyttää kenkävalikoimassani olevan aukon. Extravinkkinä vielä eräs korutoive, Kalevalakorun Vellamo (mieluiten pronssisena). Olen etsiskellyt jotain vastaavaa, mutten toistaiseksi vielä löytänyt mitään yhtä hienoa.
*************
Viikko katosi töiden parissa, once again. Keskiviikkona tein mukavan 13 tunnin työpäivän, sen jälkeen oli kyllä kieltämättä aika vetämätön olo. Tulevista töistä ei ole tietoa sen enempää kuin että huomenna menen ainakin. Kummassakin työpaikassani näyttää siltä, ettei tammikuussa ole töitä juuri lainkaan – täytyy siis etsiä jotain muuta tai sitten vain lööbailla kuukausi. Nyt kuitenkin on pakko siirtyä makuuhuoneeseen etsimään unta, huomenna taas herätys piipittää tasan kello viisi.
(Kuvat: kengät, vaatteet, koru, tuoksu, pöytä.)
Death Cab For Cutie – Narrow Stairs [2008]
Torstai 20.08.2009 23:48
Ärsyttää-meemiä on näkynyt yhdessä jos toisessa blogissa mutta mulle ei haastetta tippunut. Ei muuta kuin ohjat omiin käsiin, ainakin Saga ja Talvi ovat tämän tehneet.
MINUA ÄRSYTTÄÄ…
Nimessäni: Johanna on taatusti yksi yleisimmistä 80-luvulla syntyneiden tyttöjen nimistä, olisi kiva olla pikkasen vähemmän yleinen nimi. Toisaalta vanhempani ovat mulle nimen valinneet ja siksi arvostan nimeäni – päätös oli kuulemma tehty ennen kuin edes olin pilke silmäkulmassa. ;)
Kasvoissani: Iho. Olen ehkä vähän katkera siitä, että ikää on kertynyt jo neljännesvuosisata ja silti mun iho on edelleen kuin teini-ikäisellä. Millon se oikein menee ohi?!
Vartalossani: Selluliitti, jota on päässyt kertymään jalkoihin ja peppuun. Heikohkot lihakset myös ärsyttävät toisinaan, kiitos vaan Puolustusvoimille niistä vähienkin lihasvoimien kadottamisesta 362 vrk palveluksen aikana. Jalkojen suonikohjujen luulisi ärsyttävän, mutta toisaalta olen kuluneen 10 vuoden aikana oppinut olemaan välittämättä niistä.
Luonteessani: Äkkipikaisuus ja se, että raivostuessani ääneni kuulostaa siltä kuin alkaisin itkeä. Eikä ne hetkittäiset alemmmuuskompleksitkaan mitään mukavia ole.
Vaatekaapissani: Viime aikoina on alkanut yhä enemmän ärsyttää se, ettei mitkään vaatekappaleet tunnu sopivan yhteen. Multa puuttuu joitakin perusjuttuja kuten yksivärisiä t-paitoja, joita voisi yhdistää asuun kuin asuun.
Kotonani: Tällä hetkellä ärsyttää muuttovaihe, osa tavaroista on jo laatikoissa ja laatikkoja lojuu vähän joka nurkassa. Ensi viikon loppuun mennessä pyrin hoitamaan nykyisen kämpän tyhjäksi, sitten vain odottelen pari viikkoa uuteen kotiin pääsyä.
Työssäni: Se, ettei sitä ole! Tämä työttömyys ja tekemättömyys alkaa hermostuttaa, kaipaan niin kovasti säännöllisiin töihin ihmisten keskelle. Onneksi sentään on tällä hetkellä pari webbiprojektia, jotka pitävät mut järjissäni työasioiden suhteen. Ja eilen laitoin hakemuksen ehkä parhaiten mulle sopivaan duuniin ikinä, nyt vain peukut pystyyn haastattelun toivossa!
Ystävissäni: Vikaa on varmasti sekä mussa että ystävissäni, mutta nähdään aivan liian harvoin. Onneksi huomenna näen ihanan ex-kämppikseni Akkikin! Ja tulevina viikkoina tapaan toivottavasti myös muita opiskelukavereita, kunhan vain Jyväskylän reissu saataisiin aikaseksi kullan kanssa. Niin ja Sansu, suakin ois jo ikävä – millon nähään? Monta jäi vielä luettelematta, mutta kaikkia treffaisin oikein mielelläni.
Perheessäni: Mun perhe on maailman paras! Iskältä lentää aina ihan käsittämätöntä läppää, ja äippä jaksaa innostua kaikesta (paitsi mun uusista kengistä) – ainakin hetkeksi. No okei, ehkä se ainainen häsellys välillä vähän ärsyttää. Ja maailman ihanimmassa siskossa ei ole muuta vikaa kuin hetkittäinen angsti ja liiallinen perfektionismi, jotka tosin mun mielestä ovat selkeästi helpottamaan päin. Kai se on vähän niin että mitä isosisko edellä, sitä pikkusisko perässä…
Harrastuksissani: Se, että mun kuukauden jakso Elixiassa lähenee loppuaan. Tykkään kauheasti käydä siellä, mutta ei auta kun ei ole varaa hankkia jäsenyyttä.
Kumppanissani: Se on toisinaan vähän (tai joskus vähän enemmänkin) kujalla ja lisäksi oppinut suodattamaan ehkä 75 % mun puheista läpi korvien. :P
Lemmikissäni: Dharmassa se, kun se tahtoessaan ulos keskellä yötä tulee herättämään maukumalla ja hyppimällä päällä. Miskassa se, että se on taas ollut pari kuukautta teillä tietämättömillä.
Kielenkäytössäni: Satunnainen ei niin kauniiden sanojen päästäminen suusta.
Musiikkimaussani: Ei oikeastaan mikään. Kuuntelen musiikkia laidasta laidaan, joten jos jonkun tyylinen musiikki ärsyttää niin valitsen sillä kertaa jotain muuta.
Kotikaupungissani: Turku on kiva kaupunki enkä oikein keksi mitään huonoa täällä, paitsi yhden asian: Vagabondin liike Hansassa on yhtäkkiä lopetettu! Oli järkytys huomata asia alkuviikosta, kun viikko takaperin olin liikkeessä käynyt eikä siellä silloin ollut mitään merkkejä lopettamisesta.
Ruokavaliossani: Olen kamala sokerihiiri ja muutenkin tykkään kaikesta epäterveellisestä. Miksi kasvikset (hups kirjoitin eka ‘kasvit’ :D) maistuvat niin pahalta?!
Lapsissani: Sellaisia ei onneksi ole.
Naapureissani: Tässä talossa on ollut hyvät naapurit, ei kuulu minkään sortin möykkää toisista asunnoista ja useimmat hymyilevät portaissa vastaan tullessaan.
Nykyisessä elämäntilanteessani: Työttömyys ja rahattomuus ottavat aika hyvin tällä hetkellä päähän, kuten yllä tulikin jo todettua.
Tulevaisuudessa: Tietyllä tapaa se, että se on vielä niin epävarmaa (toisaalta ennalta-arvaamattomuus on elämässä parasta). Mä en tiedä, mitä tahtoisin tulevaisuudessa tehdä enkä edes osaisi vastata kysymykseen missä näen itseni vaikkapa viiden vuoden kuluttua.
Tämä meemi oli selvästi parempi tehdä hyväntuulisena, muuten olisi voinut tulla turhan angstaavia vastauksia. Viimeiset pari päivää ovat menneet ihan jees, pääasiassa juoksevia asioita hoidellen. Tänään oltiin koko perhe + kulta Salossa siskon poikaystävän tupari-/synttärikahvilla, siskon tekemän juustokakun (kuvassa) mussuttamisen jälkeen pääsin myös kokeilemaan Guitar Heroa elämäni ensimmäisen kerran. Aikaisemmin en ollut tajunnut mitä järkeä koko pelissä ylipäätään on, mutta parin biisin jälkeen totesin sen olevan ihan hauskaa ajanvietettä.
Huomenna suunnataan porukalla Tampereelle valloittamaan Särkänniemi, pitkästä aikaa. En edes muista milloin olen siellä viimeksi käynyt, varmaan joskus 2000-luvun alkumetreillä. Sään pitäisi olla passeli huvipuistoiluun ja mikä parasta, hurvittelun jälkeen jäädään kullan kanssa Tampereelle yöksi ja vietetään loppuaika Akkikin luona! Ihana nähdä taas suloista Onni-vauvaa ja Akkikia miehensä kanssa tietysti myös.
Lauantai 08.08.2009 10:52
Harvoin olen viime aikoina ollut lauantaiaamulla tähän aikaan hereillä, mutta tänään piti repiä itsensä ajoissa sängystä ylös paikallisten kesämarkkinoiden takia. Sinne olen siis suuntaamassa piakkoin, mutta sitä ennen esittelen muutaman loppukesän uutuuden vaatekaapissani.
(Korkkarit n. 11e, koru 7,90e.)
Siskon kanssa tehdyssä H&M-tilauksesta ei jäänyt oikein mitään käteen, joten palautuksen mukana laitoin tilaukseen vielä pari himoitsemaani juttua. Jälkitilaus olikin oikein onnistunut, sillä kumpikaan tuotteista ei päätynyt palautukseen. Tuosta korusta hipelöin joskus liikkeessä pronssista versiota, jota en kuitenkaan silloin ostanut. Harmikseni kaulakorut katosivat kaupoista eikä netissäkään ollut kuin hopeana ja kultaisena, tosin onhan tuo hopean sävykin aika hieno.
(Paljettinen mekko n. 10e, sydänmekko n. 9e.)
Varmaan jostain blogista eksyin taannon selaamaan ASOSin alennuskategoriaa enkä malttanut olla tekemättä tilausta. Olen kaivannut kaveria sen ainoan mustan mekkoni (ohutolkaiminen satiinimekko Gina Tricotista) seuraksi, jotain vähän erilaista versiota. ASOSilla oli alennuksessa vaikka mitä ihania mekkoja, joista päädyin tilaamaan yllä olevat mustat yksilöt. Hintaa mekoille ei tullut yhteensä kuin vajaa parikymppiä, noiden laadusta tosin en vielä osaa sanoa mitään. Vetoketjut ainakin tuntuivat kovin heiveröisiltä kokeillessani mekkoja päälle, toivottavasti kestävät käytössä.
Olin aiemmin ihastellut näitä slingbackeja vaaleina Niinalla, joten mustilla versioilla ollessa hintaa n. 10e löysivät ne tiensä mun ostoskoriin. Toistaiseksi olen testannut kenkiä kerran, ovat yllättävän tukevat ohuehkosta korostaan huolimatta, mutta peeptoe-osa pikkasen hiersi ainakin ekalla kerralla varpaita. Laittaisinkohan nämä tänään illalla jalkaan?
(Aurinkolasit n. 1,20e, sormus n. 4e.)
Edellä mainittujen lisäksi pakettiin eksyi myös pari pienempää juttua: valkoiset wayfarer-lookaliket sekä ihana sormus. Aurinkolasit ovat olleet ahkerassa käytössä, ne ovat hyvät päässä ja sopivat yleensä loistavasti kaiken kanssa. Sormus on kivan massiivinen muttei kuitenkaan liian “raskas” käyttää.
Viikko sitten mainitsin hankkineeni Skanssin visiitillä jotain aivan ihanaa – ja jossain määrin myös ehkä aika outoa mulle. En ole koskaan lämmennyt gladiaattorisandaaleille, mutta jotenkin tykästyin kovasti Vagabondin Saphire-sandaaleihin. Kerran käydessäni Aleksi13:ssa silmiini osuivat alehyllyltä popojen ruskeat versiot, joita taisin käydä ihailemassa vähintään neljästi eri liikkeissä. Lopulta tulin siihen tulokseen, että tykkään niistä aivan liikaa jotta jättäisin ostamatta omani, ja niin ruskeat Saphiret muuttivat eteiseeni -40 % alennuksen kera.
Kuvassa näkyy lisäksi violettisävyinen leopardihuivi, jonka nappasin mukaani H&M:n alehyllystä huimaan 3e hintaan. Huivi on ihanan kevyt ja pehmeä sekä aivan järjettömän kokoinen – kävisi hyvin vaikka piknik-liinasta. :) Vielä huivi ei tosin ole päässyt käyttöön, koska a) on ollut helteiset kelit ja b) en ole käynyt piknikillä tai ylipäätään missään makoilemassa. Syksymmällä siitä tulee taatusti yksi suosikkini.
Sunnuntai 01.02.2009 19:52
Muse – Absolution [2003]
Kuka arvaa, mitä mustasta Vagabondin kenkälaatikosta pilkistää? Vinkki: tämä kenkäpari on vaaleaa, ihanan pehmeää nahkaa, muutaman sentin puumainen korko… Ei varmaan mitenkään vaikea arvata, mikäli on lukenut perjantaisen postauksen – Muscatithan siellä.
Lauantaina piti hoitaa pari äipän juttua kaupungilla, mikä oli oiva tekosyy pistäytyä Hansassa hakemassa uudet rakkaudet kotiin. Vagabond-liikkeen lähestyä oli tietysti pientä jännitystä ilmassa: eihän kukaan vain ollut ehtinyt viedä viimeistä koon 38 paria mun miettiessä. Ei ollut ei, minkä seurauksena köyhdyin vajaa 60e mutta olen onnellinen talvikäyttöön sopivien kenkien omistaja. Popot olivat tänään ensimmäistä kertaa jalassa, hyvin lyhyen matkan tosin – kaikin puolin lupaavalta vaikuttaa. Ennen käyttöönottoa laitoin pintaan myyjän ohjeiden mukaan ensin nahalle tarkoitettua suoja-ainetta ja perään vielä suihkutettavaa kenkäsuojaa. Kunpa nyt vain muistaisin käyttää suojatököttiä useammin kuin kerran vuodessa…
Muscatien pohjia koristaa hauska tähtikuvio, joka yhdessä reunojen kohokuvion kanssa auttaa toivottavasti pysymään pystyssä liukkaallakin kelillä. Ja näin ainakin tämänpäiväisen kokeilun yhteydessä oli: en meinannut kertaakaan liukastua, vaikka loivasti alaspäin viettävä katu koostui lähinnä pelkästä lumen ja jään sekoituksesta. Nyt kuitenkin on unohdettava uusi ihastus ja heittää jalkaan armeijan maiharit mallia m05, kohta suunta taas kohti Säkylää. Saisko viikon loman tänne, kiitos!
