Julkaistu: To 01.01.2009 16:00
Mitä parhainta uutta vuotta 2009 kaikille! Vuoden vaihtuminen oli omalla kohdallani ainutlaatuinen, vaikkakin hyvin rauhallinen. Parikymmentä minuuttia ennen puoltayötä tultiin tv-luokasta pois ja pyörittiin käytävillä, kunnes kellon lyödessä kaksitoista käytävällä kaikui huuto “Vastataan niin kuin on opetettu: hyvää uutta vuotta, komppania!” ja siihen vastaus “Hyvää uutta vuotta, herra alikersantti!” aplodien kera. Käytävän ikkunasta näkyi rakettejakin jopa, tosin aika heikosti kun niitä ammuttiin jossain kauempana.
Myös alkuviikko oli mulla odotettua erilainen. Sunnuntai-iltapäivällä ruuan jälkeen maha alkoi yhtäkkiä sattua, yritin saada nukuttua mutta sitten heräsin todella pahaan oloon - ja oksensin sängyn vieressä olevaan roskikseen. Loppuillan vietin tiukasti peiton alla, välillä oli parempi ja välillä huonompi olo, mutta en sentään oksentanut uudestaan. Illalla nousi lisäksi kuume ja kaikki lihakset särkivät, Burana onneksi helpotti vähän. Maanantaiaamulla lämpöä oli jo yli 38°C enkä kyennyt lähtemään edes aamupalalle, joten veksiin oli mentävä. Sieltä mua ei sitten enää päästetykään pois, vaan paineltuaan mahaani (mun huutaessa vedet silmissä kivusta) lääkäri passitti mut saman tien osastolle lepäämään. Nappia naamaan ja unta palloon eikä seuraavana päivänä kuumeesta ollut tietoakaan, joskin jouduin vielä toisenkin yön osastolla viettämään. Ehdin jo pelätä, että ottaisin uuden vuoden vastaan sairaalan pediltä, mutta onneksi olo oli eilen aamupäivällä kohentunut sen verran että pääsin takaisin yksikköön. Parempi niin.
Tämän kirjoituksen kuvat ovat joulupäivältä, kun siskon kanssa leikittiin tähtisadetikuilla ja pitkillä valotusajoilla. Ylempi kuva on sarjan loppupuolelta, kun suunnilleen oikeat asetukset olivat löytyneet - kuvioita tehtiin paljon muitakin. Alempi kuva taas on ensimmäisten joukosta, kun asetukset olivat vasta etsinnässä (tässä liian pitkä valotusaika). Tähtisadetikku ei niinkään ole kuvassa edukseen, mutta sisko tallentui ruutuun hauskasti tuplana. Kunpa ehtisi leikkiä kameralla useamminkin!
Julkaistu: Ke 24.12.2008 22:11
Tähän saakka joulun vietto on meidän perheessä mennyt rauhallisissa merkeissä, tänään ei edes ollut sitä normaalia aattoaamun siivouspaniikkia kuten aikaisempina vuosina. Päivällä kävin iskän kanssa kaupassa hakemassa viimeiset tarvikkeet joulupöytään, ja lisäksi meillä piipahti mm. ystäväni Sansu sekä pari siskon kaveria kylässä. Alkuillasta käytiin koko perhe iskän veljellä vahvistettuna hautausmaalla, kynttilät sytytettiin perinteisesti mamman ja pappan (isän vanhemmat) sekä niiden kummankin vanhempien haudoille. Sankarihaudoille - jossa on myös pappan kahden talvisodan alkuvaiheessa kaatuneiden veljien muistolaatat - oli seurakunta laittanut jokaiselle laatalle oman kynttilän.
Iskä ja sisko koristelivat iltapäivällä omasta metsästä tuodun kuusen, mukana jälleen kerran ensimmäisen Suomen Idolsin ajalta - en muista kenen tai minkä takia väkertämä - Antti Tuisku -pukki. Meillä ei muuten ole ikinä ollut joulukuusessa ei värikkäitä koristenauhoja eikä minkään sortin joulupalloja, sen sijaan kuusemme saa vuosi toisensa jälkeen koristeekseen mm. äitin nuorempana askartelemia enkeleitä ja virkattuja sydämiä.
Kulta tuli omista joulukekkereistään hetki sitten meille ilahduttamaan aattoiltaamme, nyt se tuossa kovasti kiskoo mua jo kahvipöytään. Taitaapi olla myös aika jakaa lahjat, joita on ihmeellisen paljon kuusen alla, vaikkei kenenkään varsinaisesti pitänyt ostaa lahjoja… Oikein ihanaa joulua kaikille!
Julkaistu: Pe 29.08.2008 21:49
Tänään koitti vihdoin peruskoulutuskauden viimeinen päivä, joka Säkylässä osui tällä kertaa samalle päivälle sotilasvalan kanssa. Herätys oli aamulla viiden jälkeen, ja aamupalan jälkeen harjoiteltiin vielä ohimarssia. Yhdeksän maissa hypättiin busseihin (oli muuten kummallinen fiilis istua bussissa rynnäkkökivääri seurana…) ja suunnattiin kohti Laitilaa, jossa vala pidettiin. Paikoillaan seisominen otti kiitettävästi jalkojen päälle, hyvä kun jalat vielä sai koukistettua. Valan jälkeen oli ohimarssi pitkin Laitilan katuja, sitten siirryttiin busseilla takaisin Säkylään.
(Kameran takana sisko, itse olen kuvassa ihan oikeassa laidassa.)
Huovinrinteellä aika meni nopsaan, meidän loppuperhe oli kokonaisuudessaan paikalla ja lisäksi seuraan liittyivät niin ikään Säkylässä palvelevat siskon alikersanttipoikaystävä sekä sotilaspoliisikaveri. Porukat katsastivat Viestikomppanian tilat ja tietysti mun “kodin” eli p-kauden tuvan. Tässä kohtaa toistaiseksi ainoa julkaisukelpoinen inttikuva, jonka sisko nappasi mun härvätessä jotain kaapillani:
Yksiköstä käveltiin sotkun suuntaan, jossa päädyttiin toviksi munkkijonoon - sen verran oli populaa, että kaikille ylimääräisillekin kahvituspisteille kiemurteli pitkät jonot. Munkkikahvien (omalla kohdallani tosin Muumi-limpparin kun en kahvia juo) jälkeen siirryttiin urheilukentän laidalle, jossa alkoi eri koulutushaarojen esittely. Mielenkiintoisia esityksiä kaikki, alla kuva Pioneerikomppanian hyökkäyksestä kohti vihollisleiriä.
Tämä oli siis viimeinen päivä alokkaana, valassa meidät nimitettiin viestimiehiksi (tai jääkäreiksi/pioneereiksi koulutushaarasta riippuen). Mä ehdin viestimiehenä olla jopa kolme päivää ja risat, sillä tiistaina alkaa AUK1 ja arvo muuttuu aliupseerioppilaaksi. AUK:n alkaminen tietää myös muuttoa, ei tosin kauemmaksi kuin viereiseen tupaan. Osa vanhoista tupakavereista säilyy, mutta uuteen joukkoon liittyy lisäksi muutama tyttö p-kauden toisesta joukkueesta. Melkein saatiin jo riita aikaiseksi punkista, saa nähdä millaista yhteiselo tulee olemaan.
Ajattelin ensin meneväni tänään Turkuun, mutta päätinkin sitten jäädä lööbailemaan kotikotiin. Nyt lähden testaamaan upouuden - joskin jo pitkän aikaa työn alla olleen - pihasaunan, puulämmitteisen sellaisen. Barettia on pakko taas särmätä, sillä se ei oikein tykännyt eilisestä parin tunnin valaharjoittelusta kaatosateessa… Huomenna sitten enemmän jotain toimintaa.
Ilma tuoksui tänään ihan syksyltä. Kohta se on täällä.
Julkaistu: To 03.07.2008 23:44
Terveiset Jyväskylästä! Matka sujui erinomaisesti, Cebarilla oli mukava kurvailla mutkateillä ja ilma oli just täydellinen. Toisin kuin yleensä, 300 km ei tuntunut missään - olisin varmaan kevyesti kiskaissut pari sataa kilometriä lisääkin. Muuten kaikki on jees, paitsi onnistuin sitten reikäpäisenä unohtamaan silmälasini kotiin. o_O Tänään mulla oli kertakäyttöpiilarit ja yksi pari mulla vielä on niitä messissä, mutta huomenna on pakko käydä ostamassa lisää, kun en oikein voi puolisokeana missään liikuskella (saatikka ajaa prätkällä). Go me.
Käytiin jo istuskelemassa terassilla, vaikkei aurinko enää illalla pahemmin paistanutkaan. Ensin otettiin kaljat Grand Star Cafessa, mistä siirryttiin lonkerolle Passioniin. Huomenna jatketaan kierrosta, vielä en tosin osaa sanoa mihin päädytään. :) Keli onneksi näyttää mitä parhaimmalta: noin +25°C ja auringonkin pitäisi paistaa. Kyllä maistuu viimeiset päivät siviilissä!
Pitkästä aikaa olen oikeastaan aika onnellinen. Onnellinen kaikesta siitä, mitä mulla on, sekä ylipäätään siitä, että elän.
Julkaistu: To 19.06.2008 11:48
YleX Tänään
Mun on maanantaista asti pitänyt kirjoittaa tänne, mutta en kerta kaikkiaan ole ehtinyt. Eilen ajattelin illalla olevan aikataulussani sopiva tovi päivittämiseen - not happened. En olisi osannut ajatella, että pikavisiitti kaupungille venähtäisikin aamukolmeen. ;) Päädyin jokilaivan ja yhden hienoimmista ikinä näkemistäni asunnoista kautta Kukaan, jota voisin hehkuttaa lyhyesti: ihana paikka!
Nukkumaan pääsin eilen neljän maissa yöllä ja aamulla heräsin kahdeksalta. Ehdin jo käväistä Elixiassa hikoilemassa, seuraavaksi nappaan kamat mukaan ja suuntaan auton kohti Kouvolaa. Leppoisaa juhannusta kaikille!
